Nyt kun on tullut Auran kanssa käytyä kaupungilla muutamaan otteeseen, olen tehnyt myös mielenkiintoisia havaintoja ihmisten käytöksestä. Kun aina sanotaan että nuoret ei osaa käyttäytyä, niin alan vahvasti olemaan sitä mieltä että nuoret OSAA käyttäytyä, mutta vanhoista ei aina voi mennä takuuseen.

Jos joku tietää millainen hissi on Turun Hansakorttelissa oleva Hansatorin hissi, niin tarinamme sijoittuu sinne. Kyseessä on siis pieni hissi, josta pääsee viiteen eri kerrokseen. Tai oikeastaan kolmeen varsinaiseen kerrokseen ja sitten sellaisiin "välikerroksiin" mistä on noihin varsinaisiin kerroksiin aina muutama porras, mutta sen verran kuitenkin ettei viitsi vaunuja rynkyttää portaita pitkin kun on nukkuva vauva kyydissä.

Eräänä kauniina päivänä olin siis vaihteeksi Auran kanssa kaupungilla. Olin kierrellyt Hansakorttelin alimmassa kerroksessa eri liikkeitä, ja mieleeni juolahti että haluan Stockmannin urheiluosaston (ja Fazerin kahvilan) kautta lastenosastolle. Näin ollen luonnollinen reittivalinta on kyseisellä hissillä kolmanteen ja sieltä sitten kävelemään. Halusin siis hissin alimmasta kerroksesta ylimpään. Jotenka hissiä tilaamaan.

Ensin hissi tuli alimpaan kerrokseen, hississä oli nainen joka sanoi, että "et voikaan tulla tänne kun tulin väärään kerrokseen. Mä haluan alimpaan kerrokseen, kun sieltä pääsee Seppälään." Selitin naiselle ystävällisesti että hän on alimmassa kerroksessa, siis juuri siinä mistä pääsee Seppälään. Nainen intti vastaan ja sanoi että hän nyt kuitenki menee eri kerrokseen että pääsee Seppälään. Pyöritin silmiäni ja sanoin että nähdään pian..

Odottelin tovin... ja toisenkin... eikä hissi tilauksestani huolimatta tule alimpaan... No, lopulta se tuli, ja edellinen nainen lastenvaunujensa kanssa oli poistunut (ties mihin kerrokseen) etsimään Seppäläänsä. Sen sijaan hississä oli yksin (ilman vaunuja tai rollaattoreita tai mitään sellaisia) vanhempi nainen. Meinasin juuri työntää vaununi hissiin, niin nainen alkaa sohimaan ja hakkaamaan vaunujani SATEENVARJOLLA ja huutamaan että "hus, pois, minulla on kiire! Tänne ei nyt kyllä tule kukaan muu!" Mietin siinä sitten että miten hullu naisen on pakko olla että alkaa noin hyökkäämään lastenvaunuja kohti (joissa oli nukkuva vauva vieläpä)... Ja että miten minun hissiinnousemiseni olisi häntä hidastanut, kun hissi jo kuitenkin tuli kerrokseeni ja olin menossa ylimpään, eli nainen olisi poistunut hissistä minua ennen... No, jätin sitten väliin. En olisi uskaltanutkaan mennä samaan kyytiin.

Takanani alkoi jo kertymään jonoa, ja suoraan takanani ollut henkilö, jolla oli kaveri pyörätuolissa mukana, jo ehdotti että pääsisinkö toisella hissillä haluamaani paikkaan. Koska en ollut varma mihin kyseisellä hissillä päätyisin, sanoin että mielummin menisin tällä, mutta katsotaan jos molemmat mahduttaisiin kyytiin. Niinhän siinä sitten kävi että seuraavaan hissilliseen mahduimme me neljä, joista  yksi oli vaunuissa ja yksi pyörätuolissa. Ja jos joku nyt tuntee kyseisen hissin, niin tietää että se ei ole mikään varsinainen tilaihme, mutta sopu sijaa antaa. 

Kyllä ihmiset osaa sitten käyttäytyä kummallisesti. Useampi "hieno" rouva on muistanut bussissa kävellä vaunuja päin ja katsonut paheksuen jos joudun rauhoittelemaan itkevää vauvaa tai imettämään bussissa, mutta sen sijaan jopa nuoret pojat osaavat tarjota tilaa ja istumapaikkaakin. Mielenkiintoista huomata miten lastenvaunut herättää ristiriitaisia tunteita eri ihmisissä...