Sen verran pieniä sinisiä uutisia, että tästä tätikullasta on tänä aamuna tullut taasen täti. :)  Pieni siskonpoika näki päivänvalon tänään klo 5.48.

Yöllä kolmen aikaan tuli viesti että sisko on synnytyssalissa tositoimissa. En olis kyllä uskonut, kun illalla nukkumaan menin, nimittäin mesessä viel iltasella sisko sanoi että hän uskoo ja toivoo että menis yliajalle. No, pienellä miehellä oli muita toiveita. ;)

Täytyypi sanoa, että kun neljän aikaan yöllä heräsin ja siskon viestin huomasin, niin enää ei uni tullut silmään. :D Valitettavampi homma vain että Punkero päätti potkia mua yhteen asti niin että maha soi, joten yöunen määräksi ehti näin kertyä vaivaiset 3h. Ehkä parempi onni ensi yönä. Jos sitä ennen ehtisi jo näkemään kuvia pienestä miehestä.

Äitini lähti Helsinkiin hoitamaan siskon tyttöä, että pienen miehen isä pääsee edes katsomaan tuoretta tulokastaan, reilun vuoden vanhaa esikkoaan kun eivät yllättäen raaskineet herättää keskellä yötä. Näin ollen siskoni on urheasti "yksin" toivottanut pikkuisensa tervetulleeksi tähän maailmaan. Mikä hassua, niin äitini (joka myös oli saanut pitkin yötä tilannetiedotuksia) soitti siskolleni joitain minuutteja ennen pojan syntymää, että pitääkö lähteä ajamaan Helsinkiin. Sisko oli sanonu että lähtekää samantien, lapsi on maailmassa ennen seitsemää... :D Oli todellakin. Pikemmin kuin taisi tajutakaan!

Että sellaista.

Siskonpojasta iloitseva Saara ja Punkero, joka ei vielä tajua että serkku on syntynyt! rv26+6.

ps. Onko joku seurannut mediassa ollutta "mielenkiintoista" väittelyä aiheesta kotihoito vs. päivähoito? Kirjoitan tästä heränneitä ajatuksia lähipäivinä, mutta tämän päivän kauneus säilytettäköön pienen miehen kunniaksi!